Tinjan elämää: Jump in my hoopty hoopty hoop, I own that And I ain't paying my rent this month, I owe that But fuck who you want, and fuck who you like

Perjantaina illalla hain Oonan Sievistä juna-asemalta meille viikonlopuksi. Noh tottakai orjuutin sen heti seuraavana päivänä kuvaamaan kun hyppään Leksalla.

Laitoin samat kolme estettä kentälle niinkuin viimeksi ja lisäsin vielä yhden esteen.

Tulin niitä sitten pari kertaa yksittäisinä jonka jälkeen keksin aina pieniä radan pätkiä.
Leksa toimi taas todella kivasti, laukka ei sujunut ihan niin hyvin kuin viime kerralla, mutta se ei haittaa en edes odota että Leksan pitäisi nyt jo osata laukata kunnolla.
Jotenkin tuntui ettei se syttynyt niin paljon kuin viime kerralla, mutta se johtuu ehkä siitä että viimeksi hypättiin hiukan pidemmän tauon jälkeen satulalla.

ihan ku se ois jossain kisaradan uusinnassa hanailemassa

vammailen

Lopuksi vielä laitettiin sinisen esteen alle sininen koppa, kun halusin kokeilla vähän erikoisuuksia, noh Leksapas ei sitä suostunut pariin kertaan tulemaan, kielsi monta kertaa, huomasin parin kerran jälkeen että aurinko paistoi suoraan korissa olevien reikien reunoihin ja teki korista kirkkaan. Koitin sitten toisesta suunnasta ja tähän suuntaan meni ekalla yli ilman mitään kyttäystä. Tulin tähän suuntaan pari kertaa ja koitin sitten vielä toiseen suuntaan pari kertaa ja sain sen sitten yli ja lopetin hyppäämisen siihen.

harmi etten löytänyt mitään vanhempaa laukkakuvaa
vertailuksi

Tajusin muuten perjantaina kun julle oli kuvaamassa ja näin videolta ja kuvistakin Leksan laukkaa, niin se on parantunut ihan hirveästi !
Ennen laukkaaminen oli yhtä kaaosta, nostot ei meinannut sujua ja kun sai nostettua kaahattiin ympäri kenttää ilman minkään näköistä ohjailtavuutta ja säädeltävyyttä. Laukassa Leksa teki pientä ympyrää ja taipui ulospäin ja jalat suihki kaikki sivuille, eteen ja taakse eri suuntiin, hyvä ettei solmuun asti mennyt.
Nyt laukat nousee todella hyvin siihen nähden mitä alussa, tietty ensimmäinen nosto on aina se huonoin, mutta nousee kuitenkin, jopa käynnistä. Laukka on rauhallisempaa ja Leksa keskittyy siihen missä järjestyksessä jalat liikkuvat, laukka on hallittua, Leksa jopa tajuaa jo rentoutua laukan aikana. Nyt pääsen laukassa taivuttamaan Leksaa ympyrällä sisäänpäin jolloin laukka pyörii hiukan paremmin, ennen ei ollut pienintäkään toivoa saada koko hevosen kehoa taipumaan ympyrän mukaisesti. Toinen asia mikä on muuttunut on Leksan hyppytyyli, paljon parempi nyykyään.