viime viikosta

Huhhu, ensimmäinen ilta pitkään aikaan kun jaksan raahautua koneen äreen tekemään jotain järkevää.

Keskiviikosta perjantaihin (31.7.-2.8.) mulla oli hiukan kipeä olo mutta se ei haitannut mun menoa mitenkään.
Kunnes sitten Lauantaina aamulla mulla nousi kuume ihan kunnolla ja oli todella hirveä olo, lähdin kuitenkin reippaasti tallille ja ruokin kaikki päivän ruokinnat.

Koko viikon mulla jatkui hirveä olo ja 39 asteen kuume. Päivisin jäinkin sängyn pohjalle ja nousin jossain kohtaa päivää ja kävin tallilla siivoamassa karsinan ja vähän liikuttamassa Laraa ja ruokkimassa väkipakolla.
Keskellä viikkoa tajusin kuitenkin etten oikeasti pysty ja annoin muiden ruokkia ja kävin vain siivoamassa karsinat.

Näillä mentiin viikko, antibiootin tosin sain vasta keskiviikkona
pariksi päiväksi

Viikon kuumeilun jälkeen kävin lääkärissä, ensin mulla epäiltiin angiinaa, sillä mun kurkku oli niin kipeä ja imusolmukkeet TODELLA turvonneet. Verikokeiden tulosten tultua selvisi, että mulla onkin joku mononukleoosi johon ei lääkkeet auta, se voi kestää monia viikkoja tai kuukausia.

Lääkäri määräsi myös kuukauen ratsastuskiellon, sillä tässä taudissa maksa ja etenkin perna voivat suurentua ja perna saattaa revetä jos esim. tipahdan tai saan jonkun iskun mahaan.

Tämän seurauksena Lara on joutunut juoksutuskuurille ja Marbella vapaalle, sillä se onnistui hankkimaan itselleen haavan takajalkaan johon sitten tuli imppari.

Nyt mun olotila on jo aika hyvä, mutta kirjoittamaan en silti ole jaksanut tulla sillä aamuisin olen käynyt tallilla jonka jälkeen olen mennyt iltapäiväkerholle töihin ja sieltä olen tullut suoraan tallille juoksuttamaan ja ruokkimaan heppoja.

Katsotaan jos ensi viikosta lähtien kävisin parina päivänä viikossa selässä hiukan ratsastelemassa, en nimittäin malta olla pois selästä varsinkin kun Lara tuntui niin hyvälle ennen tätä rumbaa.

Mutta nyt blogi viettää hetken hiljaiseloa kunnes päästään taas treenaamaan :)

puskalara

Lara + Marbella

Kohta on ensimmäinen viikko takana Laran kanssa.

Lara on osoittautunut oikein kiltiksi ja fiksuksi kaveriksi ja kaikki on muutenkin sujunut hyvin.

Perjantaina kokeilin mennä ilman satulaa, en siis tiennyt onko Laralla menty, mutta käytöksen puolesta vaikutti siltä että olisi.
Ratsastelin kentällä ensin hetken jonka jälkeen mentiin Jullen ja Vallun kanssa metsän läpi pellolle, jossa vielä ravattiin ja laukattiin pienet pätkät.
Loppukäynnit käveltiin vielä läheisellä asuinalueella.

Eilen lauantaina olin itse laiskalla tuulella joten heitin vain suitset päähän ja menin hetkeksi kentälle ilman satulaa. Menin vain kevyesti askellajit läpi.
Lara oli todella mukavan tuntuinen heti alusta asti ja kulki tasaisesti ja rauhassa.

Normaalisti sen kanssa on joutunut tehdä hetken töitä ennen kuin se viitsii työskennellä kunnolla. Se kulkee alkuun pää taivaissa ja vetää mua vastaan juuri sellaisella tyylillä, että onko nyt ihan pakko tehdä jotain, mutta kun vaan jaksaa ratsastaa ja odottaa hetken niin se antaa vähän kuin periksi ja toimii kivasti.

Tänään oli suunnitelmissa lähteä Jullen ja Vallun kanssa maastoon, mutta itse olen kipeä joten saa nähdä paraneeko olo iltaa kohden vai saako Lara vain olla tänään.

Marbellan kanssakin on mennyt tuttuun tapaan ihan kivasti. Ihan niin rento ja mukava se ei ole ollut kuin ennen lomaa (olin siis Turkissa + Pohjanmaalla), mutta toivottavasti se pian taas alkaa toimimaan yhtä kivasti kun saadaan rutiinia liikutukseen.

Perjantaina kokeilin myös mennä Marbellalla ilman satulaa. Hetken se oli kovin jännittynyt ja sinkoili kun koskin pohkeella, mutta pikkuhiljaa sekin rentoutui vaikkakin se oli kovin varovainen koko ajan.
Ravailin ja laukkailinkin vähän kun se oli niin fiksusti.

Uusi alku

30.7. Tiistai aamulla istahdettiin Jullen kanssa autoon ja lähdettiin ajamaan kohti Hämeenlinnaa.
Parin tunnnin ajomatkan jälkeen saavuimme pihaan jossa oli vastassa kivannäköinen pieni heppa ja kuten videosta jo näkikin, emme siis lähteneet kotiin tyhjän auton kanssa vaan lastasimme hepan kyytiin.

Kotiin Keiramon tallille toimme siis Laran, minun hevosen, kyllä sain ensimmäisen oman hevosen!

Lara vihdoin kotona !

Lara, oikealta nimeltään Cora Lee, on 6-vuotias Ruotsalainen pv tamma, jonka kanssa varmaan sitten kaiken tutustumisen ja treenailun jälkeen lähdetään kisaamaan.

Lara sai ensimmäisenä päivänä vain olla tarhassa ja katsella ympäristöä.

Eilen keskiviikkona kävin sen kanssa ratsastelemassa ensimmäistä kertaa koeratsastuksen jälkeen.

Kävelimme ensin metsän läpi pellolle jossa otettiin hiukan kuvia jonka jälkeen palattiin samaa reittiä takaisin.

Kentällä kävelin hetken, tein parit väistöt ja lähdin ravailemaan. Alkuun Lara tuntui, noh ei niin mukavalta, se kulki pätkittäin pää taivaassa kirahvina ja alakaula esillä.. Ravailin kahdeksikkoa, jotta saisin sitä taipumaan molempiin suuntiin ja keskittymään työn tekoon, siitä se sitten pikkuhiljaa alkoikin rentoutumaan ja toimimaan paremmin.

Pikkuhiljaa se alkoi tuntua paremmalta ja paremmalta, se muuttui kevyeksi edestä ja oli hyvin ohjan ja pohkeen välissä.
Laukassa tein nostoja ja pyörisin ympyröillä. Loppuravien ja hetken kävelyn jälkeen kävin vielä kävelemässä tallin ympäri.

Lopuksi se näyttikin jo aika  hyvälle

Tallissa Lara pääsi pesulle jonka jälkeen vein sen takaisin tarhaan syömään.

Onko tämä muuten hyvä kuvien koko vai onko isompi/pienempi parempi ?

En tiedä milloin kirjoitan seuraavaksi, katsotaan saanko jonkun inspiksen kirjoittamiseen Laran myötä.
Nyt vain tuntuu siltä etten jaksa kirjoittaa, lähinnä ehkä sen takia että olen todella huono kirjoittamaan mitään treenipostauksia, mutta kuvia voin aina tulla lätkimään tänne jos niitä on :D