It's gonna be alright we don't even have to try It's always a good time.

Taas mulla meinas tulla muistikatkos mitä on oikeen tapahtunut viime postauksen jälkeen, oon ihan sekasin kaikista päivistä, mut sitä se loma teettää.

Torstaina käytiin Leksan kanssa radalla ravailemassa ja laukkailemassa rennosti pitkin ohjin, se tykkäsi ihan hirveesti. Parit nostot tehtiin vasempaan ja oikeaan sitten vähän enemmän, kun oikea laukka on huonompaa.

Perjantaina Emppu tuli mun kanssa tallille, menin kentälle ja vähän koitin alkuverkassa koulua vääntää.

me viettii meijä perjantai ilta
sm ponii pestes ;)

Leksa tuntui heti alkuun tosi jännältä, mutta silti koko ajan rentoutuessaan paremmalta. Se ei oikein käyttänyt oikeaa takajalkaa, se astui vaan suoraan sillä, etenkin sillon kun mentiin vasempaan kierrokseen.
Koitin hetken ravailla toiseen suuntaan jos se vertyisi ja kyllä se oli koko ajan hiukan parempi. Koitin myös ottaa laukat ja katsoa miten sitten ravaa ja ihan hyvä se oli. Varmaan johtuu siitä vinosta kaviosta, kun ei saa ympyrällä suoraa otetta kentän pohjaan.



Koska Leksa ei ontunut tai mitään ja oli muuttunut paremmaksi, niin laitettiin kentälle pari estettä. Tultiin ensin  ristikkoa pari kertaa, niihin tuli ihan jäätävän kokoisia hyppyjä. Sitten siirryttiin pystyille ja hypättiin niitä. 

Leksa oli jotenkin ihan erilainen mitä yleensä hypätessä. Yleensä se on ollut paljon villimpi, lähetynyt estettä vauhdilla ja hypännyt ilmavasti mutta tosi kevyesti. Nyt se ei ollut kovin villi (mikä on ihan hyvä), ja se hyppäsi jotenkin jännästi, se hyppäsi joka esteen hirveällä mahavaralla ja tuli todella raskaan tuntuisia hyppyjä, mutta hyppytyyli oli todella todella hyvä

unohdin lyhentää jalustinta, tässä tulos..

Loppuun emppu nosti yhden pystyn metriin ja siinä vaiheessa mulla naksahti päästä, enkä uskaltanutkaan tulla, tein suuren virheen ja menin pari kertaa ohi, Emppu laski toista päätä ja este oli ehkä 90. Tulin sen, mua  jännitti ihan hirveästi, unohdin ratsastaa, tultiin pohjaan, melkein pysähdyttiin, Leksa pelasti ja hyppäsi!
Tulin pari kertaa sellaisena ja yhtäkkiä kuului uusi napsahdus mun päässä ja huusin empulle että nostaa äkkiä esteen takaisin, sain rohkeuden takaisin. 

Tai oikeastaan päättäväisyys vei voiton, koska koko ajan halusin sen tulla mutten vain uskaltanut.
Niin me sitten hypättiin se metri ihan sujuvasti, ja tämän kesän yksi tavoite on nyt saavutettu :)

rohkasueste metrii varte :)

kuski vaan killuu kyydissä

Lauantaina menin ensin aamupäivällä keiramolee hoitamaan ponit, kuvaamaan Emppua ja Åsaa, 

sitten suuntasin Hannulan tallille, kuvasin ensin Minnan ylläpitohevosta,

sitten Heidiä kun se meni ratsastamaan

 ja lopuksi vielä Riaa ja Wilmaa. 

Tän jälkeen käytin Heidiä börjesillä ja mentiin sitten Leksalle. Otin palauttelevan kevyen ratsastuksen kentällä ilman satulaa. Ravailin molempiin suuntiin ja tein paljon ympyröitä, etenkin oikealle, että saisi pohkeet läpi.

Leksan kaviot on aika huonossa kunnossa, vinot, pitkät, kuivat, lohkeilee paljon, ja kengät kilisee. Kengittäjä tulee Lauantaina ja Leksa nyt vaan lomailee laitumella (taas vaihteeksi) lauantaihin asti.

Nyt siis vähän tekemisen puutetta päivisin, kun koulukin alkaa vasta torstaina.

erikoispostausta luvassa

Ja kuten kuva varmaan kertoo, niin luvassa olisi kysymyspostaus.

 Jos siis tulee tarpeeksi kysymyksiä.

Nyt siis kaikki kysymään, mitä vaan maan ja 

taivaan väliltä, nimettömänä tai nimellä !(:

Kunnon postausta tulossa huomenna.

Video

Though the truth may vary, This ship will carry, Our bodies safe to shore

Voi kyllä, tän näkönen luuska mua odotti tänään laitumella.
"Mutakylpy kaunistaa eksä sitä tienny?"

Harjasin siitä sentin mutakerroksen pois, se jäi harmaaksi mutta ei voi mitään. Varustin sen ja lähdettiin kentälle. Olin ihan varma ettei Leksa liikkuisi tänään mihinkään, koska se näytti niin väsyneeltä kun sitä harjasin. Se kuitenkin yllätti ja olikin tosi reipas, ei yhtään tahmea.


Alotin tekemään käynnissä parit väistöt pitkille sivuille, molempiin suuntiin. Ravissa tein ympyröitä ja sellaista kolmen ympyrän kahdeksikkoa.

Alku ei oikein sujunut, Leksa toimi hyvin vasempaan ja siinä saakin "vaan istua" ja keskittyä enemmän omaan istuntaan ja ratsastukseen. Mutta odotappa vaan kun vaihdetaan kierros oikeaan, Leksa ei taivu niin hyvin, oikoo hiukan ja muuttuu tahmeaksi, koitan taivuttaa ja pyytää pohkeella reunaan ja pyytää eteenpäin, mutta mitään ei tapahdu, justhan se meni hyvin vasempaan ja taipui, kulki ja toimi, miksei nyt?

Se menee niin ärsyttävään tilaan, se ei kuuntele oikeassa kierroksessa pohjetta yhtään, jos olisi raippa ja sillä huomauttaisi pari kertaa, seurauksena olisi "stressitila".
Mä en tiedä että johtuuko toi vaan siitä, että se on vaan huonompi oikeaan ja ottaa siitä jo valmiiksi hiukan paineita eikä sitten kuuntele.

Nostin väliin parit laukat molempiin suuntiin ja jatkoin sitten taas ravissa, nyt se sitten toimi oikeallekkin.
Mitäköhän ton piene hevosen päässä liikkuu ?

laukan jälkeen paljon parempi verrattuna tohon ylempään

hiano mies !

Leksa muuten antaa nykyään aika hyvin istua alas harjotusraviin, eikä jännitä tilannetta, kohta voidaan jo alkaa harkitsemaan koulukisoja.
Ongelmana on vaan mun istunta.. Julle oli tänään kuvaamassa ja otti videoitakin, taas kun katson noita koneen ruudulta, voi että näyttää huonolta. Ohjat roikkuu kun pyykkinarut (käynnissä lähinnä), ryhti on jostain niin kaukaa haettu, ettei sitä voi edes ryhdiksi sanoa, katse huitelee ties missä ja pohje ei pysy paikoillaan. En tiedä miksei mun pohje pysy rauhassa, en saa pidettyä alapohjetta koko ajan kiinni kun sitten jännittyy reidet, mä en tiedä johtuuko se sen lisäksi etten osaa, niin siitä ettei tossa estepenkissä ole kunnon tukia siiven alla vai mistä, mutta että oikein pistää itseä ärsyttämään kun noita videoita ja kuvia aina katsoo.


Kiitos Jullelle kuvista ja videoista !

Lisään videon seuraavaan postaukseen, kun tä nyt ei jostain syystä löydä sitä.

muhun on iskeny dementtia

Mun piti kirjottaa eilisestä ja tästä päivästä, mutta en muista mitä tein eilen. C'moon oon vasta 18, ei mulla voi olla nyt jo vikaa lähimuistissa...

Joten siirryn siis tähän päivään.
Valvottiin puoli viiteen asti ja katottiin koko yö täydellisten naisten 1 tuotantokautta, ihan niinkuin kahtena edellisenäkin yönä. Herätys mulla oli soimassa puoli yhdeksän, Emppu tuli mua hakemaan ja lähdettiin meiltä sitten pienelle ajelulle mynämäkeen.

Otin teille kuvan tosta takakaviosta

Sieltä otettiin sitten suunnaksi taas turku ja solariumlaatikot. Sitten vielä pizzerian kautta Keiramolle.
Siellä mua, heidiä, fannia, annia ja veraa tultiin haastattelemaan Kaarina-lehdestä.

Illemmalla lähdin liikuttamaan Leksaa. Olin suunnitellut, että menisin radalla ja ottaisin rauhallisia laukkasiirtymisiä ja sitten hanattaisiin. Tulin kuitenkin eilen siihen tulokseen, että nyt otetaan kevyemmin kunnes kaviot saadaan suoristettua, sillä eilen jalkaan oli kertynyt nestettä. Lisäksi Leksalla myös meinaa kenkä tippua. Menin sitten kuitenkin radalla, ravailin pari kierrosta molempiin suuntiin.

ja etukaviosta
tä ei ole niin pahasti vino

"RUOKAAAA"

se odottaa aina oviaukossa liikutuksen
jälkeen kun teen sen ruuat

ja että tuon ne sen naaman eteen

Leksa oli tosi hyvä ratsastaa. Kerrankin koko liikutuksen ajan rentona. Se venytti hyvin eteenalas, eikä tällä kertaa mennyt luotilinjan yli vaan kantoi itsensä.


Mietin myös ratsastaessani, että satulan vaihto on auttanut paljon, ja olen jo 99% varma että satula on hyvä.
Leksa ei enää kiukuttele satulaa laitettaessa, ei potki kun nousee kyytiin, siirtymiset tapahtuu ilman jännitystä eikä se enää pukittele, eikä sen selkäkään ole enää ollut kipeä.

Taas tietokoneen näppäimistöllä.

Jes,

tänään tuli mun uus kone Skanssiin ja kävin sen hakemassa,

eli kirjoittelu jatkuu taas normaalisti !

Mä en oikee tiä mistä alottaisin. Mun on tehny koko aja mieli päivitellä ja lisäillä pari kuvaa siskon koneelta tänne, mut päätin kuitenki oottaa nii kauan että saan tän niin saan vähän enemmän kuvia laitettuu.

Viimisinä päivinä Sievissä hömpöteltiin, päästin Leksan kentälle irti, se oli tosi tylsäl päällä, eikä tehnyt mitään jännää. Se myös näytti hiukan jäykän/ep:n näköseltä. Mulla kävi ekana mielessä että se johtuu varmaan siitä, että kengittäjä oli jättänyt vasemman puolen kaviot vinoiksi, molemmat oli vuoltu ulkoreunalta enemmän. Menin myös hetken sillon selästä riimulla ja narulla.

vihii

laama agility

voisin koittaa rajottaa tota hyökkäyst..

Hypättiin myös viimisen kerran kunnon isolla kentällä rataa.

Leksa kuumui ihan hirveästi jo pikkuesteillä ja meinasi välillä vähän viedä. Mutta en valita, mielummin hevonen joka etenee omasta tahdosta, eikä sellainen mitä saa koko ajan käskeä.

Tulin rataa pari kertaa pienempänä ja nostettiin sitten pikkuhiljaa, oman mielen ja Leksan toimivuuden mukaan.

syöksy

Pari kertaa tuli huonot paikat, kun kuski rupesi sähläämään ja häiritsemään pienen hevosen kovaa keskittymistä. Leksa siis tosiaan menee ihan sekaisin jos rupean paikkoja katsomaan, se näkee ne selvästi ite paremmin kun pilotti.

kämmikävi

80cm

Radan viimeinen este nostettiin 95, koska Leksa oli toiminut hyvin ollut varman tuntuinen ja oma pää oli vielä toistaiseksi menossa mukana. Lähestyttiin estettä taas kurat housuissa, vähän Leksa otti mutkia matkaan ja himmasi, mutta pienellä kannustuksella meni yli. Siinä vaiheessa mun suu oli korviin asti virneessä, mä tein sen !

tykki !♥

Tultiin vielä pari kertaa se uudelleen, kerran tuli huono tie, huono paikka ja huono hyppy, mutta hengissä (ja pystyssä) selvittiin !

Kumpaakoha hirvitti enemmä ?

Parin päivän päästä tosiaan lähdettiin ajelemaan kotiin päin, Leksa matkusti kiltisti, ilman ongelmia kuuden tunnin matkan.

Kotitallilla (palattiin siis ihan normaalisti takaisin isotalontallille) Leksaa odotti laidun ja uudet ruunakaverit, joukkoon liityi myöhemmin myös pieni oripoika anssi.

Ekan viikon aikana ollaan nyt menty radalla, kentällä, maastossa ja hypätty.

Leksan kaviot ovat edelleen vinot ja meidän kengittäjän mukaan niitä ei voida suoristaa ennen kuin kaviot ovat kasvaneet lisää. Jos nyt rupeaa vuolemaan, kavio menee verelle. Se on niin kuivaksi vuoltu, että vaikka kaviot ovat jääneet pitkiksi, niitä ei voida suoristaa. Nyt vaan täytyy toivoa ettei jalka rasitu väärin ja ottaa rauhassa päivä kerrallaan.


Torstaina laitoin 2 estettä kentälle. Toinen pitkällesivulle ja toinen kokorataleikkaalle.
Aloitin verkkaamalla käynnissä ensin siirtymillä ja taivutuksilla ja avoilla ja siirryin sitten väistöihin. Leksa kulkee nykyään tosi hyvin käynnissä pitkänä alhaalla oikein päin.

Ravissa Leksa vähän jännittyi, koitin ratsastaa ympyrällä, taivutella ja tehdä tempon vaihteluita, kahdeksikkoa ja siirtymisiä.¨

Taas se villiintyi esteistä eikä meinannut keskittyä verryttelyyn, ensi kerralla rakennan esteet vasta verkan jälkeen, jos se pysyisi nahoissaan paremmin.

Tulin ensin esteet yksittäisinä ja sitten peräkkäin. Ja taas nostettiinn pikkuhiljaa, oman pään ja Leksan mukaan. Leksa toimi tosi hyvin. Pysyi rauhallisena, ei kyllä olisi alun vuoksi uskonut. Saatiin tosi hyviä ja suoria teitä, usein se tuppaa lähtemään vasemmassa mutkassa lapa edellä ja oikoo, nyt sain sen hyvin pohkeen ympärille.

Kenttä oli sateen jälkeen vähän kova, joten en viitsinyt hirveästi hypätä, pari kertaa niin että molemmat olivat kasikympissä.

tarviin jonkun narun perseesee ja selkään joka estää mua hyökkäämästä !

Eilen kävin vähän vääntämässä koulua. Keskityin laukkoihin kunnolla, otettiin siirtymisiä ja koitettiin saada aikaiseksi rauhallista hallittua laukkaa.

Kokonaisuutena tästä koko kesästä voin sanoa, että Leksa on kyllä mennyt paljon eteenpäin.
Se on kotona ennenkin kulkenut rennosti ja edessä-alhaalla, mutta suoralla uralla se on nostanut itsensä eikä olekkaan ollut enää rento. Nyt kesän aikana ollaan tehty töitä, se osaa ja pystyy kulkemaan suorassa ja pysyy rentona ja polkee takaata.

Laukat on parantunut aika paljon kesän aikana, laukassakin se jo malttaa rentoutua ja menee laukassakin jo suoralla. Sekä ympyrällä taipuu oikeasti pohkeen ympärille ja on kunnolla ratsastettavissa, ennen ei ollut, se vaan meni ympyrää ja itse piti vaan pyytää sitä jatkamaan laukkaa ja koittaa saada vähän isommalle ympyrälle.

Kolmas juttu missä Leksa on mennyt eteenpäin on ravin nosto. Ennen ja vielä kesän alussa, se teki "Leksat" kun nosti ravin, eli jännittyi, nosti selän, astui lyhyttä askelta, pää taivaissa ja oikoi lapa edellä. Nyt me ollaan päästy tästäkin eroon, mikä on tosi kiva, kun ei tarvitse ekana miettiä miten saan sen rennoksi ja jäädä pyörimään ympyrälle, vaan voi aloittaa hyvillä mielin suht rennolla hevosella.

Leksa teki leksat

Tärkein asia mulle on varmaan hyppääminen. Oon vihdoin pääsyt eroon mun rimakauhusta.

Ekan kerran huomasin sen silloin kun hypättiin Sievissä toiseksiviimeisen kerrran, hypättiin ratana 85cm ilman ongelmia.
Toisen kerran tajusin sen, kun hypättiin se 95cm, en oo ikinä Leksan kans hypänny niin isoa, Leksa ei oo ikinä hypännyt niin isoa kuski kyydissä. Viime kesänä, kun hyppäsin sillä ekan kerran ni se kielsi jo pienille ristikoille, olin viimekesänä eka joka hyppäs sillä selästäkäsin ja nyt me ollaan hypätty 85 ratana ja 95 yksittäisenä !
Kolmannen kerran oikeesti tajusin sen siinä vaiheessa kun torstaina hyppäsin meijän pienellä kentällä (jossa on ennen ollu vähän vaikea hypätä kun ei ole saanut kunnon teitä Leksan kaahaamisen vuoksi) 110cm mittaisilla tolpilla (este näyttää isommalta) 80cm eikä tuntunut missään. Ennen olin 60cm esteestä jo ihan paineissa kun se näyttí niin isolle. Nyt jopa tuntui siltä, että siihen kentälle olisi voinut lyödä vaikka 4 estettä ja oltaisiin pystytty tulemaan ihan hyvin ratana.

Tä voi kuullostaa tyhmälle ja sille et tavottelen korkeuksia ja korkeus on tärkein, mutta oon vaan jotenkin niin ylpee, että mä oon uskaltanu mennä niitten yli ja oon niin ylpee Leksasta, siitä on tullu niin varma hyppääjä vuoden aikana. Tuntuu että oon vihdoin oma itteni, en oo ikinä ennen pelänny esteillä, enkä missään muuallakaan, oon ns rämäpää ja uskallan tehdä mitä vaan. Se tuntu ihan oudolta ja suoraan sanottuna hirveeltä, että yhtäkkiä, jonkun yhen kaatumisen takia, en enää uskaltanukkaan. Oon kuitenki esteratsastaja henkee ja veree, että tuntuu niin hyvältä ku voin taas vapaasti hypätä ilman pelkoja.



paras ♥